23.4.2014

This stress is killing me

Hei! Nyt alkaa olla stressitaso aika maksimissaan täällä suunnalla. Kirjaston penkkejä on tullut kulutettua enemmän kun koko elämän aikana yhteensä: mulla on jo oma lempparikirjasto ja siellä kirjastossa omat rutiinit ja tietty oma paikka. Mun reppu painaa päivä päivältä vaan enemmän ja enemmän ja some- ja markkinointilehtiä, kirjoja ja artikkeleita pursuaa joka paikasta. Jokainen kirja, jossa sanallakaan mainitaan digimarkkinoinnista, sosiaalisesta mediasta, brändeistä tai verkkovallasta saa mut näkemään punaista. OPINNÄYTETYÖ, YOU ARE RUINING MY LIFE!

Se on ihan ookoo, kun mä ittekseni tän opparin kanssa kamppailen, kiukuttelen, itkeskelen ja raivostun, mutta nyt kun se on alkanut vaikuttaa kaikkeen mun elämässä, niin tekee mieli jo melkeinpä luovuttaa. Mutta ei, mä oon niiiin lähellä maaliviivaa! Enää vähän päälle kaksi viikkoa kituuteltavaa, sitten se on ohi. Sitten voi huokaista, mennä vaikka koko päiväksi istumaan terassille ilman, että on "pakottava" fiilis mennä kirjastoon kirjottamaan. Tai vihdoin liikkua kunnolla ilman, että kokee sen ajan olevan jostain tärkeämmästä pois. Ja vihdoin olla oma itsensä ja hymyillä ja nauraa ja mennä ja olla vaan :) Toukokuun 9pv, voisitko jo tulla! Ja voisko joku tehdä mun opparin loppuun.. 

Mä oon ollut tosi aikaansaamaton ja laiska ton opparin kanssa. Mulla on ollut tässä melkein vuosi aikaa ottaa itseäni niskasta kiinni ja alkaa kirjottaa sitä, mutta ei niin ei. Kirjottaminen on alkanut kiinnostaa vasta tossa huhtikuun ekoina päivinä ja siinähän sitten itketään, että kiire tulee, kun palautus on 9.5. Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa :) Mä kyllä saan paljon enemmän aikaseksi kiireen ja paineen alla, mutta nyt kun elämän tulisi pyöriä 24/7 opparin ympärillä, niin alkaa pää räjähtää.

Samalla kun tää postaus on mun oman mielenterveyden kannalta tärkeä avautuminen, on tää myös anteeksipyyntö kaikille mun läheisille. Anteeksi, etten oo ollut läsnä. Anteeksi, ettei mulla ole ollut kaikille aikaa. Anteeksi, etten oo ollut aina ihan täysissä järjissäni. Anteeksi, että oon lapannut kaiken oman stressin muiden niskaan. Anteeksi, että oon ollut niin fucked up. Lupaan, että pian taas aurinko paistaa risukasaankin :) Vielä pari viikkoa.

Ps. Mä en JAKSA enää kuunnella "3 Hours of relaxing music" tai "Best music for studying"-pimputuksia. Pimpimpimpompompim.

7.4.2014

There's no place I'd rather be


It's been forever! Tuntuupa ihanalta taas tulla tänne kirjottamaan, sydäntään purkamaan.

Kotiutuminen Suomeen Gran Canarian rykäyksen jälkeen on mennyt paremmin kuin uskoinkaan. Vaikka en ookkaan suoranaisesti vielä päässyt asettumaan aloilleni, vaan kierrellyt kodista ja kaupungista toiseen, niin silti tuntuu hyvältä ja Suomi maistuu ainakin vielä. Asuin 1,5kk Suomeen päästyäni Helsingissä aivan ihanassa yksiössä, joka tosin alko käymään loppua kohden varsin pieneksi varsinkin kun siellä kaksi ihmistä nurkkia asutti aina melkeen joka toinen viikko. Helsinki-asuminen jatkuu aina toukokuun puoleen väliin asti, jonka jälkeen kesä kukoistaa ja.. Jyväskylä kutsuu! Hahah, naurattaa kuinka tää Jyväskylä-dilemma on aivan kääntynyt päälaelleen, sinne muuttaessa halusin kokoajan pois ja nyt Helsingissä ollessani tuntuu, että koti on Jyväskylässä.

Ihana pieni väliaikainen kotikoloseni
Shampanjakerhon misut Jyväskylää valloittamassa

Valmistuminen häämöttää, oppari valmistuu kovaa vauhtia. Mun oppari käsittelee sosiaalisen median vaikutusta hotellikokemukseen, omasta mielestä tosi mielenkiintoinen aihe, jota kirjotan sormet syyhyten suurella palolla! Toukokuun lopussa juhlitaankin sitten vastavalmistunutta kulttuurituottajaa, jännää. Koska oon mieleltäni kiero ja nautin ihan mielettömästi koulun käynnistä, niin kesälle oon suunnitellut Jyväskylän avoimen kauppiksen perusopinnot suorittavani, jotta tulevaisuuden haaveena häämöttävä kauppakorkeakoulun maisteri-tutkinto olisi helpommin saavutettavissa :)

Työtilanne tällä hetkellä - it's goooood

Opparin kirjottamisen ohessa Jannina 24v hoitaa lapsia ja ulkoiluttaa koiraa - tää mua jaksaa aina päivästä toiseen huvittaa, nimittäin tasan kymmenen vuotta sitten olin täysin samassa pisteessä ja vieläpä samassa kaupunginosassa! Mutta toisaalta, toi aivojen päivittäinen kituuttaminen klo 10-15 opparin parissa tartteekin vastapainokseen aivot narikkaan hommaa. Ja nämä kaksi pikkuprinsessaa on maailman sulosimpia! Kesän töistä vastaapi entinen ja ihan parhaaksi koettu työpaikka Jyväskylässä hotellin respassa hymyillen ja sooloillen. Kesää varten on Jyväskylästä vuokrattuna suloinen suurehko kaksio aivan keskustasta, pääsen vihdoinkin maistelemaan Jyväskylä city-lifeä ;)

Jokunen saattaakin muistaa, että oppaaksi lähtiessäni mulla jäi tänne Suomeen lempparikainalo odottelemaan. Ja kyllähän se täällä odottelikin mun ulkomaan asumisen ajan ja nyt siellä kainalossa nukutaan harva se viikonloppu :) Tosin tähänkin tietty kriisejä mahtuu matkaan mukaan, nimittäin monen vuoden vakavan parisuhteen jälkeen sitä aina välillä miettii, että haluaako heti heittäytyä virran vietäväksi vai olisiko kenties parempi vielä hetki haistella ilmaa. Noh, saapi nähdä minne tämä virta nyt meidät vie, varsin mukavin ja innokkain miettein kuitenkin oon tässä kelkassa mukana :)

Eteenpäin mennään hymy huulilla

Tänään oli kurja maanantai (voiko maanantait olla mitään muuta kuin kurjia), mutta sitä piristi kummasti hetken mielijohteesta ostetut lentoliput Valenciaan toukokuussa! Jippijaijei, saan opparirutistuksen päätteeksi irtioton arjesta ennen kesän aherruksia ja mikä parasta, pääsen näkemään mun rakasta ystävää Johannaa sekä aupair-ajoilta tuttua Martaa. Aurinkoa, biitsiä, paellaa, salsaa, bachataa, sangriaa mmmmm. Can't wait! Päivää piristi myös tänään Rantapallolta sähköpostiin tupsahtanut ilmoitus, että mut on valittu yhdeksi Sokos Hotelsin ja Rantapallon erikoisvieraaksi asuttamaan kesän aikana valittua Sokos Hotellia! Ehkä mä pidänkin maanantaista, ehkä :)

Miten siellä puolen ruutua menee, kuinka arki rullaa? Miltä kesä näyttää? Heti kun oppari on viimeistä sanaa myöten rustattu, niin aion taas rakastua tähän blogin kirjottamiseen uudestaan ja entistä syvemmin. Pusuja ja palataan!