I've beaten up the magic number!

Kävin tänään ompelimosta hakemassa mun työasun, joka oli vähän fiksattavana siellä. Mun työasuun kuuluvasta hameesta ja liivistä oltiin jouduttu napsasemaan 2 kokoa pois, jotta se taas näyttäisi ees jotenkin istuvalta mun päällä. Vielä tammikuussahan se oli ihan sopiva.

Uskokaa tai älkää, mä oon ollut muutama vuosi takaperin aika tukeva, ylipainoinen. Mä kuitenkin oon alle 160cm pitkä, joten kyllä se alkaa pikkuhiljaa näkymään, kun paino lähentelee 70 kiloa. Enkä nyt väitä mitenkään, että olisin sillon ollut jotenkin onneton tai tyytymätön omaan itteeni, mutta pakko sanoa, että nyt on olo niin paljon parempi!

2006 - 2007. Oli aikamoista avata kuvakansiot näiltä vuosilta. Kuvia olis ollut vaikka millä mitalla todistamaan tätä mun "menneisyyttä", mutta päätin säästää teidän silmäraukkoja. Vai miltä kuulostaa Jannina 70kg neonturkooseissa wetlook-leggareissa ja saparoissa? :D

Mä oon puolessa vuodessa jotenkin aivan huomaamattani tiputtanut painoa lähemmäs 7 kiloa. Mulla on ikuisuuden ollut mielessä häilyvänä "se maaginen luku", kun aamulla astuu vaa'alle. Monta pitkää vuotta sitä odotettiin, mutta nyt se on tehty! En oo koskaan eläissäni (sen aikana kun painosta ja ulkonäöstä alko tulla isompi osa nuoren tytön elämää) painanut alle 58kg ja tässä sitä nyt ollaan!

Mitä mä sitten oon tehnyt, jotta tähän ollaan päästy? En mielestäni mitään ihmeellistä. Okei, on mulla ruokavalio vaihtunut tosi paljon parempaan suuntaan: Murojen tilalle on tullut puuro, sokeripommijogurttien tilalle maustamaton jogurtti marjoineen ja hunajineen. Paahtoleipä on vaihtunut ruisleipään, turhat napostelut hedelmiin ja vihanneksiin. Sokerilitkumehut, limut ja aikalailla turha alkoholikin on vaihtunut täysmehuihin, maitoon tai ihan vaan veteen :) Valmisruuat on jäänyt ihan kokonaan pois. Mulla on säännöllisemmät ruoka-ajat kun ennen ja pitkin päivää jatkuvan mussuttelun sijasta mun päivään sisältyy nykyään vähintään yksi lämmin kunnon ateria.

Salikortti tuli hankittua tuossa talven aikana ja zumbassa ja bodycombatissa oon tykkäilly käydä sillon tällön, mut nyt on esimerkiksi ollu yli kuukauden tauko saleilussa hervottoman kiireen takia. Busseja en käytä Jyväskylässä vaan mennä hurautan joka paikkaan pyörällä - tässä varmasti yks aika merkittävä tekijä painon kannalta :) Muutenkin oon paljon enemmän menossa ja tekemässä kun ennen.

MIKÄ TUNNE onkaan, kun voi vihdoin monien vuosien jälkeen kattoo itteään peilistä ja todeta, että just tällainen mä haluan olla, just tällasena mä koen olevani onnellinen - niin pinnalliselta kun se kuulostaakin, niin näin se vaan mun kohdalla ainakin on. Omassa kropassa olo vihdoin tuntuu hyvältä ja kaiken kukkuraksi vielä näyttääkin hyvältä ;)

Kaikesta tästä mä saan kiittää mun poikaystävää, joka on kannustanut mua eteenpäin. Ja tää kannustaminen ei oo mitään juoksemaan pakottamista löhöpäivänä, vaan vain ja ainoastaan välittämistä. Voi että kun meni taas lässynlääksi, mutta totta se on, en voi kyllin tota yhtä hörhöä kiittää, joka on saanut mut sekaisin dipattavista vihanneksista tai aamupuurosta :D

Mietin hyvinkin pitkään, että haluunko mä jauhaa mun painosta täällä, mutta mä kuitenkin oon NIIIN älyttömän tyytyväinen ja ylpeä tällä hetkellä, että pakkohan mun oli teidän kanssa tää asia viimein jakaa! :D kuvat weheartit