Huuto.net!

Moikka murut! Mulla on Huuto.netissä muutama kohde auki viikon ja ajattelin täälläkin päin huhuilla siitä :) Tarjolla vaikka minkälaista kaapua! Äkkiä kaikki myyntiin ennen Miamin-reissua, että sitten voin kotiuttaa kasoittain uusia vaatteita :D 

Kohteisiin pääset tästä! Kohteet sulkeutuu ens maanantaina ja sitten postittelen ensi viikolla ennen perjantaita täältä Jyväskylästä. Jos täällä joku huutelee pääkaupunkiseudulta päin, niin nouto onnistuu ensi viikon pe-ma (9.-12.12.) Helsingistä / Espoosta, tällänen special deal teille ;)

ENÄÄ KAKSI VIIKKOA, NIIN I'M IN MIAMI BITCH!
Sit zumbaa :)

Elämä voittaa..

Tänä aamuna suuntasin tutisevin jaloin sydämen hakatessa tuhatta ja sataa hammaslääkärille. Viime kerralla totesi hammaslääkärisetä mulle, että kolme viisaudenhammasta olisi ensi kerralla revittävä pois, joten siihen olin varautunut. Eilisilta menikin sitten itkun partaalla, yöstä puhumattakaan.. Niinä sekunteina, kun sain unen päästä kiinni, seikkaili unissa hampaiden repimiset, leikkaamiset, hakkaamiset, poraamiset.. hrrr.

Sain aamulla kuulla, että röntgen-kuvista oli löytynyt yksi reikä, joten kolmen hampaan sijasta revitäänkin vain yksi, jotta poraamiselle ja puuduttamiselle jää tarpeeksi aikaa. Ei siinä, puudutukseen meni jo itsessään puolet ajasta, kun ei tuntunut puudutus vaikuttavan hampaisiin eikä ikeniin ollenkaan. Lopulta mulla meni hermot, halusin vaan äkkiä pois, joten puolikkaalla puudutuksella sitten porailtiin ja paikkailtiin. YYHHH, en muistanut, että ne äänet on NIIN hirveitä!!

Paikkauksen jälkeen oli luvassa se karmaisevin osuus, ainakin niin mä luulin. Jotenkin viisaudenhampaista ja niiden poistattamisesta on olemassa sellainen legenda, ettei mikään oo kauheempaa eikä mikään satu enempää. En tiedä oliko mun revittävä hammas jotenkin muista poikkeava, mutta se oli vaan vivulla kaksi kiepsautusta ja hammas oli irti, kipua ei tuntunut, ainoastaan kovaa painetta ja inhottavaa rutinaa kuului. Aloin melkein itkeä onnesta, kun "pääsinkin niin helpolla", olisinpa sillon jo tiennyt mikä helvetti kotona odotti jälkikipuineen päivineen.. Hyi. Olis vaan samalla repässyt kaikki kolme viisaudenhammasta pois, niin ei tartteis enää koskaan kokea tätä jälkikipua uudelleen :/

Mä oon varmaan hammaslääkärin painajainen, itken ja marisen kun pieni kakara siinä tuolissa maatessani. Aina kun jotain tapahtuu suussa, alan ääntälemään, hakkaamaan ja naputtelemaan tuolin käsinojia ja heiluttelemaan jalkoja. Välillä saatan jopa työntää hammaslääkärin kättä poispäin ittestäni (not good at all). Kokoajan kyselen ja kaiken maailman instrumentit suussanikin jaksan hölistä :D

No, nyt voi ainakin ajatella, että one gone, only two more to go. Ja ainakin saan syödä nyt paljon jätskiä, mmm :) ja Miamiin on enää 3 VIIKKOA! kyllä elämä voittaa, sittenkin.

Ei muuta, halusin vaan jakaa tämän hammaslääkärikokemuksen teidän kanssa, seuraavaa hammaslääkärikertaa kauhulla odotellessa... (kuva weheartit)

Här kommer Pippi Långstrump !

Miks mulla tulee ittestäni mieleen Peppi Pitkätossu toi lappuhaalarihame päällä?! :D

kirpparilta 5€ tehty löytö, tykkään! Onpas muuten kökkölaatu kuvalla, yh.

Mäpä suuntaan nyt iltavuoroon, jes pitkästä aikaa taas respaan höpsöttelemään :)
Kivaa alkavaa viikonloppua kaikille!

I'll be there for you..

.. 'cuz you're there for me too! 

Istun junassa, suunta on kohti Helsinkiä, hymyilyttää. Ihanaa päästä pitkästä aikaa ihan kunnolla moikkailee ystäviä, kavereita, perhettä ja sukulaisia :) Loppuviikosta tiedossa mm. seuraavanlaista:

Ihanaa viikonloppua kaikille teille siellä ruudun toisella puolen!

edit: Niin, istuin junassa 2 päivää sitten keskiviikkona, mutta jostain syystä VR:n ah niin toimiva netti oli tehnyt kepposen, eikä ollut jaksanut toteuttaa mun julkaisuaikomuksia :D

And you're daddy's little girl

Vitsi, että maanantai parani heti rankan ja turhauttavan koulupäivän jälkeen, kun kävi salilla vähän rautaa pumppaamassa ja jumppailemassa ja kun vielä hikisen ja lihaksia piinaavan treenin jälkeen jakso ittelleen vääntää aivan super naminaminami salaattia!

Salaattia, luumutomaatteja, kurkkua, punasipulia, avokadoa, mozzarellaa ja lohta, mmm ♥

Oli eilen pientä kriisinpoikasta (ainakin mulla ittelläni), tällä kertaa iskän kanssa. Eikö isänpäivänä yleensä isät vietä aikaa lastensa kanssa, syö maittavaa aamiaista munakkaineen ja pekonineen pitkään ja hartaasti, ehkä keksii jotain kivaa yhteistä tekemistä myöhemmälle? Jep, think so too. Ja niin se on jokaikinen vuos tähän asti ollut, mutta.. Ilkeä äitipuoli on saapunut kuvioihin :D

No ei vaan, mutta mun isän naisystävä oli suunnitellut ohjelmaa ISÄNPÄIVÄLLE hänelle, lapsilleen ja mun isälle, klo 13-17. Juu ei siinä, mutta mä oon varta vasten pyytänyt koko viikonlopun töistä vapaaksi, että pääsen Helsinkiin tulemaan ja juhlimaan isänpäivää mun rakkaan isän kanssa. Tiedän myös, että mun pikkusisko ja -velikin on järkännyt omat hommansa niin, että päivä on täysin varattu iskälle. 

Pisti aika paljon vihaksi ja sai iskä muutamat ärränpäät kuunnellakin, mutta mun mielestä aikuisella ihmisellä (sekä mun isällä että hänen naisystävällään) täytyis olla sen verran tilannetajua, ettei mieleenkään tulis seuraavanlaista ilmotella. Murrrr. No, asia on nyt iskän mukaan hoidossa, tiedä sitten mitä se tarkoittaa, mutta kyllä mua silti vähän surettaa, jos ei isänpäivänä saa olla iskän kanssa eikä saa "jakamatonta huomiota" sinä päivänä puolin jos toisin. 

Hahha, kyllä mä oon aikamoinen vinisijä, hullun tyttöystävän lisäksi musta nähtävästi löytyy myös ikuinen kakara, joka jaksaa marista, jos ei pääse iskän kainaloon sillon kun haluaa! Mutta kun mä niin tykkään mun "elämän miehistä", sekä Jompsusta että Papasta.. :))

Ps. Pappa, om du läser det här, så älskar dig massor!

"You sneaky moooom!!"

          

OMG, miten lapset on niin ihania! Hahaha, miks ihmeessä mulla tuli tätä videota kymmenen kertaa peräkkäin katsoessa ihan sairas ikävä aupair-hetkiä ja kaikkia muitakin ihania hoitolapsia vuosien varrelta? :D

Ps. Voi vaan kuvitella minkälainen heart breaker tosta sinipaitasesta maailman suloisimmasta pikkupojasta tulee, awwwww :)

I got 99 problems but a bitch ain't one

Pliis, nyt tarviin teidän ihanien naisten kaiken tuen mun sanoille :D tai ees mielipiteen!

Alotetaan vaikkapa siitä, että mä olen aika tulinen ja äkkipikainen persoona, älkääkä provosoituko yms mun suorasta tekstistä. Mä istun tällä hetkellä kirjanpidontunnilla eikä vois enempää vituttaa, kun vielä aamukin alko inhottavimmalla mahdollisella tavalla ja nyt menee palkanlaskennan TYEL-maksut ja ennakonpidätykset ja autoedut niin toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Mutta asiaan.

Lauantaina oli Halloween-bileet ja oltiin koulukavereiden kanssa pistää jalalla koreasti. Sattumalta törmättiin poikaystävän kanssa samassa baarissa, moikattiin ja pussattiin, sitten siirryttiin omien porukoittemme pariin. Noh, hetkeä myöhemmin huomasin, että poikaystävä juttelee yhden tytön kanssa, jonka kanssa on monesti aikasemminkin baarissa meidän yhdessä ollessaan tykännyt jutustella ja naureskella. Ei siinä, mutta tiedän, että tämä tyttö on kiinnostunut mun poikaystävästä ja sen kertonut mun poikaystävälle. Poikaystävä on kyllä ilmaissut hyvin selvästi tytölle, että seurustelee ja että kavereita voidaan olla. Mulle ihan ok.

Mutta.. Tiedättekö, kun tytöstä näkee miten koko kehonkieli, ilmeet, eleet, hymyt, naurut, puheet - KAIKKI - viestii siitä, että hän edelleenkin on kiinnostunut ja päättänyt olla päästämättä irti. Ja kun minä ilmestyn paikalle, tyttö häviää kuin tuhka tuuleen sanomatta kummallekkaan, mulle tai poikaystävälle, mitään - tuntee tekevänsä jotain väärää. Saatan kuulostaa hullulta ja mielisairaalta, mutta tää asia vaivaa mua NIIN paljon.

Inhottaa tietää mitä sen tytön mielessä liikkuu, tiedättehän: ollaan ihastuneita kaveripoikaan ja elätellään toivoa yllä. Been there, done that - unfortunately. Ja vaikka mä niin 100% luotan mun poikaystävään ja tiedän, että no no no, niin mua häiritsee asia sen toiselta kantilta - tytön kantilta.

Mulla on maailman ihanin ja luotettavin poikaystävä ja mä rakastan sitä täältä kuuhun ja takasin miljoona kertaa. Miksi mä annan tällasen asian häiritä näin paljon!? Miksi mun täytyy oikein ruokkia itseäni miettien sen toisen tytön tunteita, kun tiedän, ettei mistään voi ikinä tulla mitään? Miksi me naiset ollaan niin epävarmoja itsestämme ja miksi ei voi vaan antaa toisten tuntea niin kun tuntee - eihän niille tunteille mitään voi. 

Kertokaa, etten oo ainut, joka tällaisten inhottavien ajatusten kanssa painii. Tämä on ahdistavaa. Ja joo, hullu tyttöystävä täällä hei. Ainiin, meillä on tänään 1,5-vuotispäivä, mikä hieno ajoitus tälle mun ahdistuneisuudelle ja epäluuloisuudelle!





edit:// Loppu hyvin, kaikki hyvin, koulupäivän jälkeen kotona mua odotti kynttilöitä, kukkia, meidän biisi sekä pieniä sydänlappuja ympäri kämppää ripoteltuna :))) Ehkä mä taisin älytä, että HALOO, who cares, you have the best boyfriend ever and nothing else matters!