Home sweet home

Heheei! Siellä on jo jotkut ehtinyt huolestua, kun musta ei ole mitään vähään aikaan kuulunut :) Täällä ollaan edelleenkin ja elämä pelittää lujaa. Kerrotaanpas vähän kuulumisia.

Työpaikka on, itseasiassa parikin. Kerkesin alottamaan Suomeen tultuani heti viikonlopun jälkeen yhden hotellityön, jonka sitten lopetin, koska sain paremman työtarjouksen toisesta paikkaa. Paremman palkan ja sopimuksen lisäksi sain neuvoteltua itselleni myös mukavan muutaman viikon LOMAN, joka tarkoittaa suomeksi siis matkaa Jenkkeihin! Jos kaikki menee nyt täysin putkeen, niin maaliskuun viimeisten päivien kieppeillä tämä täti suuntaa nokkansa kohti Los Angelesia! Tän tiedon voimin jaksan painaa duunia vaikka yötä päivää! "Oikean" duunin lisäksi keittelen viikonloppusin kahvia ja paistelen pullaa (kahvilahommia) sekä leikitän ja kaitsen lapsia (lastenvahtikeikkoja), joten tosiaan niistä töistä ei ole pulaa.

Enää kaksi yötä siihen, kun pääsen VIHDOIN JA VIIMEIN muuttamaan takasin OMAAN kotiin. Ei oo ollut mitään ihan hirveetä herkkua kierrellä läpi sukulaisia, kavereita ja tuttuja siinä toivossa, että löytäisi jostain yöpaikan. Ei vaan, ihan hyvin nää ekat kaks viikkoa on mennyt, vaikka muiden nurkissa olenkin majaillut - äidin, isän, mummin, Sofian, Saaran, yms. Toissa yönä pääsin ihan paratiisiin, katsokaa vaikka:

Sitten kun olen rikas ja mulla on ihana aviomies ja meillä on pieni tassutteleva valkoinen puudeli, niin voitte tulla moikkaamaan mua mun jenkkilukaaliin, joka tulee näyttämään samalta kun ylläoleva kämppä!

No.. Oma koti on aina kullan kallis, mut ei sitä paratiisia kestäkään kun vain 3 viikkoa, jonka jälkeen käynnistyykin hirviöiden kuningas - putkiremontti! Joo, oon kyllä ihan nahoissani sen jo näin etukäteen tuntenut, että tästä tulee likaista hommaa, nimittäin urakoitsija ja isäinnöitsijä pistää joka asiassa hanttiin eikä suostu ottamaan mua tosissaan kun olen niin nuori: "Pitäisköhän sun keskustella ihan vanhempiesi kanssa näistä asioista" ja "trendikäs ei ole käytännöllistä"-lauseet on tullut tutuiksi tässä parin päivän aikana. Oon aivan raivona! Jos se on mun kämppä ja mä sen putkiremontin maksan, niin minähän myös päätän mitä minä sinne haluan, piste!

Ärgh tätä paperisotaa ja puhelinpommittelua! Mut mites toi mun kännykkä?

Laattavalinnoissa ollaan jo jotenkin päästy yhteisymmärrykseen toisen osapuolen kanssa ja lattiasta tuleekin ihan uskomattoman makee! Tumman harmaa/musta pieni laatta, joka on täynnä pieniä "glittereitä", nam. Se huutaa mun nimeä! Seiniin pistetään isoa isoa valkosta kiiltopintasta laattaa vaakasuoraan. Jätin boordit/rivit/mosaiikit pois kuvioista, koska ajattelin panostaa sitten kylppärin viihtyvyyteen sisustuksella. Ja näin kylppäristä saa myös muutkin esim. uudet asukkaat sitten joskus miljoonan vuoden päästä oman näköisensä :)

Tän helmikuun ajan oon pysynyt tipattomalla linjallani nyt aivan kokonaan, ainoastaan tervetuliasparteissa pistettiin jalalla ja huikalla koreasti. Oon ihan mahdottoman ylpeä itsestäni. Kilojakin on kolme kerinnyt tässä Suomessa olon aikana kerennyt tippumaan, VAU.

Siinä nyt pähkinänkuoressa Suomenkuulumiset. Mulla on ollut kamala ikävä tätä mun blogia, mut en oo halunnut kirjotella/julkaista sellasia tynkiä, joista ei ois ollut kenellekään mitään iloa. Mua myös hirveesti on kokoajan mietityttänyt et miten siellä ruudun toisella puolella menee? I wanna know :) ja kaikki kaverit myös, kertokaa tekin!