My day at court

Salut! Nyt ollaan kotiuduttu takaisin Suomen-kamaralle ja kylmältä tuntuu hhhrrrrrr.. Pariisissa oli aivan mahtavaa, ihan super ihana ja ikimuistoinen matka, että :) Siellä oli lämmintä, kaunista, kivaa, mielenkiintoista, jännittävää..

Mutta ennen kun postailen teille miljoona-kuva-postauksia Pariisista, niin avaan teille vähän mun tän päivän tekemisiä. Tänäänhän oli oikeudenkäynti.

Koska mulla ei ole (enää) vaitiolovelvollisuutta asiaan liittyen, niin kerron teille mikä oli homman nimi ja miten oikeudenkäynti oikein meni.

21.12.2008 mentiin Sofian kanssa baariin ja istuttiin baaritiskin viereiseen pöytään. 5min päästä meidän luokse ilmestyy nuori tyttö, näytti huolestuttavan paljon BB-Hennalta, Tukiaiselta, AMB:ltä yms, ja kertoi, että pöytä on varattu hänelle. "Jaa, kuinkas näin?" - Mä varasin tätä pöytää tolla tyhjällä lasilla. No tästähän kehkeytyi pienimuotoinen sanaharkka, jonka päätökseksi tyttö löi Sofiaa otsaan ja mua tuopilla moneen otteeseen naamaan, raapi selän verille ja repi hiuksia tukuttain.

Voi tyttörukkaa, alaikäisenä väärillä papereilla baarissa, ei hyvä juttu ei. Käytiin kuulusteluissa, kuulusteltiin passin omistajaa, tyttöä, mua, Sofiaa, todistajaa.. Veivattiin asiaa edestakaisin ja lopulta päädyttiin tän vuoden keväällä sovitteluun. Sain korvauksia kivusta ja särystä sekä kosmeettisesta haitasta. Kukaan ei sitä nää, mutta mulla on jäänyt pahoinpitelystä lasinsiru silmäkulmaan, joka on koteloitunut sinne. Sitä ei tosiaan nää kukaan muu kun minä, mutta kaikki sen tuntee. Se ei ole vaarallinen, mutta ikävä muisto.

Sovittelu oli aika vapaamuotoinen tilaisuus ja siellä pystyttiin yhdessä keskustelemaan illan tapahtumista. Tekijän mielestä pyytämäni korvaukset oli kohtuuttomat, koska "viimeksi se sai 7 tikkiä ja maksoin siitä kuitenkin vain 100€!" Voi herran jessus..

No, sovittelusta huolimatta tuli syyttäjältä kutsu oikeudenkäyntiin. Koska kyseessä on pahoinpitely, on syyttäjällä aina se lopullinen päätäntävalta liittyen tuomioon ja rangaistukseen, vaikka sovittelussa oltaisiinkin käyty.

Oikeudenkäynti päästiin tänään aloittamaan tunti odotettua myöhempään, koska tekijä halusi omin sanojen mukaan mennä "hengailemaan" ennen oikeudenkäyntiä. Siellä me (mä ja Sofia) odoteltiin tuomarin ja syyttäjän kanssa, että koska neiti sopisi saapua. Yli puoli tuntia myöhässä tekijä ilmaantui monien pahoittelujen kera kauluspaidassaan ja isoissa korviksissaan saliin ja saatiin juttu käyntiin. Syyttäjä luki esitutkintapöytäkirjasta mitä illan aikana oli tapahtunut, kertoi mistä tekijää syytetään ja esitti tuomarille syytteen.

Sofia ei päässyt puhumaan, koska tekijä myönsi täysin ensimmäisen pahoinpitelyn. Mä taas puolestani jouduin kertoa illasta omin sanoin, puhumaan aiheutuneista vammoista sekä ottamaan kantaa siihen, oliko esine, jolla mua lyötiin, lasinen vai muovinen. Tästä kehkeytyikin jutun kinkkinen kysymys, johon kuitenkin lopulta löytyi vastaus: "Asianomistajan (minä) sanaan luottaen totean, että tuoppi on ollut lasinen."

Koska pahoinpitelyssä olisi voinut käydä erittäin pahasti, lasia naamaan ja vielä rikkoutunutta sellaista, niin tekijä sai ehdollista vankeutta. Itkuhan siinä hälle tuli, mut koska mä olin päättänyt olla "kylmä ja tyly", niin en katsonut tekijään päin kertaakaan, Sofia kertoi mulle itkusta. Kyllä mua säälitti, mut jos noin nuorena joutuu huonoille poluille, niin mun mielestä opetus on erittäin tarpeen.

Tuomarilla ei ollut sitä nuijaa ja mä olin vähän pettynyt :( Muuten oikeudenkäynti oli kokemus sekin, ehkä hieman ahdistava, mutta jollain tapaa mielenkiintoinen.

Ihan kun tässä ei olisi ollut tarpeeksi rikos- ja oikeudenkäyntijuttuja tälle päivälle.. Sain tänään tietää, että Rahapajasta kymmeniä tuhansia euroja kavaltanut henkilö on mulle erittäinkin tuttu, mun lähipiiristä. Apua, miten elämä onkaan niin arvaamatonta..

Hiljaiseksi vetää.