Miami, part 2

Ekat kaks viikkoa maltettiin aikalailla pysyä "aloillamme", elikkä pyörittiin pääasiassa West Palm Beach - Miami-akselilla. Aika mennä humpsahti just sen rannoilla makoilun ja rentoutumisen merkeissä. Ja ehkä iiiihan vähän tuli shoppailtuakin. Pakko muuten mainita, että mä olin aivan järkyttynyt, kun ei Forever21:sta tuntunut löytyvän mulle mitään, mistä oisin ihan älyttömästi tykännyt. Muutamat perusfarkut, koruja ja jotain alusvaatteita kerty F21:sta, mut that's all! amazing. No mutta, kaikkien forevereiden ja wetsealien yms edestä pääsin kyllä shoppailemaan sydämeni kyllyydestä mun lempparimestoissa, elikkä TJMaxxissa, Rossissa ja Marshallsissa. LOVE THEM! ♥ 

Alla sekalaisia kuvia matkalta :)

Down Town Miami oli aikamoinen kokemus. Vuokrattiin loman loppupuolella Sout Beachilta pyörät ja huristeltiin pitkin poikin Miamia. Pyörähdettiin Down Townin satamassa, jossa oli tosi suloinen pieni ulkoilmaostari ja ihania tunnelmallisia ravintoloita. Kun Down Townin "hienoimmalta kadulta" pyöräili yhden korttelin sisämaahanpäin oli näky aika erilainen: kodittomia, poliiseja, rikollisia. Meille yks mies huuskin autosta, et "turn around, it's dangerous in here". Siinä vaiheessa alko sekä mulla että J:llä pikkasen jalat tutisemaan :D Mut tulipahan sitten pyöräiltyä loppumatka hiki hatussa South Beachille päin! Mutta joo, en oikein tiedä että suosittelenko täällä kääntymään vai en, aika ristiriitainen kokemus sinänsä :) 

South Beach ja yötä päivää kirkkaana vilkkuvat neon-valot. Tähän väliin sellanen pieni nenän nyrpistys, nimittäin.. Jostain kumman syystä erityisesti South Beachilta odotin paljon: upeita rantoja täynnä toinen toistaan timmimpiä mammoja, hikisiä latinomiehiä ulkosaleilla bodailemassa, söpöjä blondeja bikineissään rullistelemassa pitkin rantareittiä, mitä hullumpia yökerhoja ja bileitä.. No, median luomahan tämä kuva on, mutta oli pikkunen pettymys tuo turistien valloittama South Beach - tai sitten me vaan aina osuttiin paikalle vääriin aikoihin. Ocean Avenue lähimpänä rantaa oli aikamoinen juu, mutta jotenkin tuntu, että siinä se sitten oli. Pari korttelia kun käveli rannasta kauemmas, niin kodittomia lojui nukkumassa kadun kulmissa jne. Onko joku muu käynyt Miamissa ja erityisesti SoBessa? Samoja fiiliksiä? OLIHAN SE NYT SILTI HIENO (ja aivan ylihinnoteltu), vaikka mä vähän nokkaani nyrpistelinkin :D 

Sawgrass Mills, Floridan suurin Outlet Mall, oli ihan mielettömän kokonen ja kyllä siellä tuli päivä jos toinenkin vietettyä. Menihän siellä sekasin nähdessään Guessit, Steve Maddenit, Michael Korsit, Hurleyt yms, mutta loppupeleissä ei Sawgrassistä niin hirveesti tullut shoppailtua. Ehkäpä tähänkin vaikutti se, että olin nähnyt saman merkkipaidan TJ:ssa, jossa sen hinta oli -70% edullisempi, kun outletista ostaessa.  Ehdottomasti suosittelen tänne hurauttamaan Miamin-matkalla ja varaamaan ihan koko päivän täällä shoppailuun. Ja hyvät kengät sitten jalkaan ja kunnon yöunet alle - mä oon tosissani :D aina illan hämärtyessä Sawgrassissa Jompsu sai työnnellä mua kärryissä, kun tuntu ettei jalat enää kantanut ja kiukku teki tuloaan. Onneks Sawgrassissa oli Cheesecake Factory, jonka tuhannen kalorin juustokakut saa kiukkusimmankin naisen leppymään ;)

Mites tää amerikkalaisten joulu? Muistan kyllä Californian ajoilta, että se on överi, mutta mun mielestä Floridassa se on waayyy too over! Onhan se aika mieletöntä kattoa kaikean maailman väreissä välkkyvää taloa, joka vielä kaiken lisäksi soi kaikkein imelimpien joululaulujen tahtiin. Huhhuh. Pitäiskö meidän Suomessa ottaa vähän oppia? Ai ei, no sitä minäkin :D lähinnä hirveitä päänsärkykohtauksia aiheutti mulle nää vilkkuvat talohirvitykset!

Käytiin pyörähtämässä jouluaattona yhdellä kadulla, jonka jokainen talo asukkaineen oli päättänyt, että heidän kotikatunsa tulee loistamaan kirkkaiten. Ihmiset kierteli siellä kameroiden kanssa, autot jonotti, toimittajiakin näky muutama. Kaikkein huvittavinta oli, että nää kyseisellä kadulla asuvat ihmiset otti kaiken ilon ja hyödyn irti tästä "fiaskosta" - siellä oli autotallibaaria ja -ravintolaa vieri vieren ja yhdellä pihalla oli jopa bändikin :D Mites muuten toi ylläoleva joulusomiste: "Happy birthday Jesus" Vain ja ainoastaan jenkit pystyy tähän, hahaha..

Jouluaattona käytiin myös piipahtamassa yhdellä kivalla ostarilla, jossa oli oikein joulutohinat täydessä vauhdissa. Livebändi laulaa hoilotti jinglebellsiä, lapsille oli laitettu pystyyn tekojää, jolla ne raukkaparat aivan paniikissa lenteli pitkin seiniä ja kaiken kruunasi taivaalta ripotteleva "lumi". Se oli jotain vaahtoa ja se maistu ihan tosi pahalta (iiihan vahingossa tupsahti mun kielelle). Ihmiset meni siitä aivan sekaisin. Olisin ymmärtänyt sen, että lapset nostaa kädet ilmaan ja haltioissaan silmät vilkkuen huutaa innoissaan "snooow!", mutta se, että aikuiset? :D oli aika koomista kyllä.

Olin varmaan ihan kauheen ilkeä täti, kun seisoin tunnin verran viihdyttämässä itteäni tossa tekojääradan reunalla. Pikku bambiset ne siellä, aww ♥

Hei, minulla on muutama pisama :) Olispa vieläkin, aika hyvin on toi pakkanen verottanut viimeisetkin rusketuksen rippeet kasvoilta, hmh. Mutta juu, jatketaan seuraavaks kartalla vähän ylemmäs muihin tunnelmiin ja maisemiin, nimittäin Orlandoon ja Universal Studioihin!

Beaches in Miami

Oon ollut tänään niin hullun ahkera koulujuttujen kanssa, että oli pakko ottaa pieni breikki ja pistää viimeinkin tulee pikkuista tarinaa meidän Miamin-matkasta :) Eikä niin pikkuistakaan, pakko jakaa näitä useampaan postaukseen, ettei kenenkään kone tukkiudu kuvista ja kellään mee hermot!

Reissu oli kaikin puolin mahtava. Neljä viikkoa matkan päällä oli erittäin passeli aika (toki siis pidemmäksi aikaa olisin jäänyt, jos vaan mahdollista olis ollut), kerkes tekemään jo paljon muutakin kun vaan kiertelemään niitä pakollisia turistinähtävyyksiä :) Majapaikkaa pidettiin mun isoisän asunnolla Lantanassa, joka on tunnin ajomatkan päässä South Beachista, vartin verran ajelee West Palm Beachille ja rannallekin pääsi viidessä minuutissa. Jenkeissähän kukaan (paitsi Marke haha) ei kävele ja meilläkin oli auto kokoajan alla - aivan brand new Chevrolet Impala, jolla kehtasi ajaa oikein antaumuksella ;) Autoa palauttaessa kirjattiinkin palautuspapereihin ajokilometreiksi sellaset 5500km, joten on kyllä tullut autossa istuttua!

No, kyllähän me muutakin kerettiin tekemään, kun autossa kököttämään (ei sillä, mä rakastan ajella ilman päämäärää ikkunat auki auringonlaskussa, mmmmmm). Rannalla tuli vietettyä päivä jos toinenkin auringonoton, hyvän kirjan, vedessä riehumisen, surffailun ja kävelyn merkeissä:

Lempparirannaks muodostu Delray Beachillä sijaitseva Municipal Beach, joka oli ihanan rauhallinen vaikka porukkaa riitti loputtomiin, vesi oli lämmintä ja mikä parasta - siellä ei ollut meduusoja tai man-o-wareja! Yöks, mua pisti kumpaankiin pakaraan yks päivä joku meren elukka ja hitto et se kirveli!! Onneks sain ensiapua mitä kuumimmalta rantavahdilta, joten se vähän helpotti :P Muita upeita rantoja oli mm. South Beachin kuuluisa Lummus Beach, valkoistakin valkoisempi Crandon Parkin biitsi Key Biscaynessa ja Haulover Beach.

Säät oli mitä mainioimmat: pääasiassa lähemmäs 80F (noin 26c), joten ei valittamista :)) yleensä vuodenvaihteen aikoihin Miamissakin ilmat vähän kylmenee, mutta ei onneks tänä vuonna! Kun suunnattiin länsirannikon kautta Orlandoon, niin sillon oli kyllä pakko vetää hupparia päälle, kun sellanen 15c tuntu jo vähän vilposelta.. Haluan takas lämpöseen, nää Jyväskylän -25c (mainitsemattakaan niistä -30c yöpakkasista) kelit alkaa jo tuntua luissa ja ytimissä..

Hei, tässä first part of Miami, lisää tiedossa ja toivottavasti PIAN! Nyt on pakko alkaa paneutua mun uuden harjottelun työjuttuihin. Tän illan ohjelmassa vielä lasten talvilomaleirin ohjelman suunnittelu, budjetin laatiminen, markkinointisuunnitelman väsääminen ja julisteiden parissa puurtaminen. Mitäs pienistä, sitten valvotaan taas kolmeen neljään ;)

All night on the beach till the break of dawn

Kaippa sitä on pikkuhiljaa pakko koittaa palata takaisin arkeen ja hyökätä uuden harjoittelun sekä kahden itsenäisen kurssin (+ 6 esseen) pariin. Huomenna yritän jopa töiden jälkeen mennä salille kuukauden tauon jälkeen, vau! Ehkäpä se tästä, mutta saahan silti katsella hymyillen, mutta kaihoisasti aurinkoisia reissukuvia ja haaveilla uudesta matkasta, saahan?
Tässä hieman tunnelmia teillekin Miamin-maisemista :)

Että mä rakastan merta; valkoista hiekkaa varpaiden alla, viileää vettä iholla, simpukoita.. Ja palmuja! Ja AURINKOA ♥ Jaksamisia kaikille alkaneeseen viikkoon, sitä nimittäin tarvitaan ainakin täällä suunnalla, huoh.. Lisää Miamista tulossa heti, kun essee-pino vähän hellittää!

One way, or another

Lämpöisestä auringonpaisteesta, valkohiekkaisten rantojen syleilystä, kulttuuriviidakon uumenista Suomeen - pimeään, kylmään ja pyryttävään Suomeen. Jep, vois sanoa, että here we go again - taas mä alotan tän. Taitaakin olla ihan tuttua huttua teille se, että mä oon kova tyttö valittamaan, varsinkin matkoiltani Suomeen taas palattuani. 

Meidän Miamin-loma oli mitä ihanin, onnistunein! Nähtiin, koettiin ja tehtiin paljon ja ennen kaikkea nautittiin :) Mitä sitä lomaltaan enempää vois toivoakaan? Heti kun pääsen tästä ahdistuksestani ja pienimuotoisesta masentumisestani yli, annan näppäinten laulaa ja saatte kuulla meidän lomasta monen viikon ajan :D tulossa on siis.

No, vaikka meillä olikin ihana loma ja kaikki meni aivan nappiin (mitä nyt noi päivittäiset kiukkuraivarit aina jommaltakummalta yms), tais se avata mun silmiä aika paljon - erittäin ahdistavalla tavalla.

Matkustaminen on aina ollut mulle intohimo. Jos voisin, rakentaisin koko elämäni matkustamisen ympärille. Jotkut varmaan muistaakin, minkälaisia ahdistuksia mulle aiheutti oman elämäni pohtiminen aupair-pestien jälkeen Kaliforniassa - missä, miten, milloin ja millä rahalla. Uskokaa tai älkää, samassa tilanteessa ollaan aika pitkälti nyt.

Mulla on tällä hetkellä kaikki mitä oon aina toivonutkin: ihana poikaystävä, maailman parhaimpia ystäviä, mielenkiintoinen opiskelupaikka, kiva työ, raha-asiat kunnossa jne. Kun mulla on ne, mä haluan jotakin muuta. Mä haluan matkustaa, nähdä ja kokea maailmaa, antaa virran viedä. Niin kun mun isäkin jo ääneen totesi: "Janninan juttu on matkustelu". 

Se, mikä tässä ahdistaa aivan suunnattomasti on, että mun poikaystävä on erittäin onnellinen Suomessa ja mielummin viettää aikaa täällä, kun esimerkiksi matkustellessa. Mulla taas on vielä niin monta paikkaa, jotka haluun nähdä ja niin paljon, mitä haluun tehdä, ennen kun oon valmis "aikuistumaan" ja asettumaan täysin aloilleni. Voitte vaan kuvitella minkälaisia taisteluita, itkuja, ahdistuksia ja epätoivon huokauksia käyn läpi pääni sisässä tällä hetkellä. 

Miksei sitä ikinä voi olla täysin tyytyväinen siihen, mitä itsellään jo on?

Happy Holidays!

Pikaiset jouluterveiset Miamin hiekkarannoilta auringon lämmöstä! Toivottavasti ootte kaikki saanut mahan täydeltä jouluruokaa (munkin edestä) ja että teillä on ollut ihana ja rauhallinen joulu ♥ 

Täällä menee superhyvin, lämpöä piisaa, aurinko porottaa ja rannat on toinen toistaan upeampia. Oon shopannut kun hullu, ruskettunut paljon ja nauttinut palmuista, ihmisvilinästä ja kaikesta rentoutumisesta. Ens viikolla suunnataan länsirannikon valkoisille hiekkarannoille, siitä Orlandoa ja Universal Studioita kohti. Sitten aletaan tippumaan etelää kohden suuntana Key Saaret, Key West ja Everglades sekä South Beachin valot ja vilinä. Koko loman kruunaa 3-päivän risteily Bahamalle, can't wait! 

Kuullaan taas, voikaa hyvin ja pidetään peukkuja pystyssä, että Suomen kakkakelit vaihtuis kauniiseen lumiseen maisemaan :) 

I'M IN MIAMI BITCH

Nonniiin, nyt olis aika häippästä kuukauden päiviksi Atlantin aurinkoisemmalle puolelle ja nakata matkalaukun pohjalle bikinit ja sandaalit :)

Hymykorvissa, erittäin monta stressaavaa Miami-kinaa poikaystävän kanssa vahvempana, neljä kiloa hoikempana ja monen monta houkuttelevaa ostosta "köyhempänä" hyppään aamulla klo 6.30 Lufthansan siiville Frankfurtin kautta Miamiin. Sounds good huh? ;) Eiköhän sekä kilot että "menetetyt" ostokset aika äkkiä tuu kerrytettyä takaisin - but it's so worth it!

Ihanaa joulun aikaa teille kaikille ja uudet vuodet myös! Yritän toki päästä tännepäin päivittelemään kuulumisia matkan päältä, mutta varmuuden vuoksi nämä kaikki toivotukset jo nyt. PUSUJA! ♥

I could've been a princess, you'd be a king

Tänään olis tanssiaispäivä ja koko eilinen pitikin hyödyntää meikkiä ja kampausta kokeillen. No, löysin meidän sängyn alta aivan liian monta KUOLLUTTA HÄMÄHÄKKIÄ, joten voitte kuvitella miten mä kuurasin ja puunasin kuin hullu! Sinne meni se ilta ja ne kokeilut.. Tänään heräilinkin anivarhain ja hyökkäsin kylppärin uumeniin mielessäni kaksi asiaa: bambisilmät ja 20-luvun filmitähti. Tämän näköstä settiä sitten syntyi:

Joo joo, taas vähän innostuin yksinäni poseeraamaan Photoboothille :D Sain kyhättyä mielestäni aika kivan tukan itelleni, saas nähä mitä tuo herra siitä tykkäilee. Jompsun mielestä kun mun pitäis antaa hiusteni olla ihan luonnollisesti ja mun luonnollisestihan on kaikki hiukset sojottaen kikkurassa eri suuntiin, että näin :D Ja kuvissahan siis näkyy mun testikampaus, illankampaus tulee olemaan paljon huolellisemmin tehty.

Pukua pienennettiin aika rajusti, ei mitään hajua, että mihin mun tissit on hävinny viime vuodesta!!?? Mutta nyt se on ainakin mun mielestä aivan superkiva :) Sitten pieni "rätti" olkapäille, niin ei oo ihan alaston olo.

Nyt sitten lenkin kautta suihkuun ja uudestaan samaa settiä kyhertämään :D tiedossa on siis KRIISI, hahahah! Miltäs näyttää teidän mielestä? Onko tukka liian "kiltti pieni lotta"-mainen vai iskeekö? :)

Asuntokuume

Muhun on iskenyt ihan kauhee asuntokuume! Kai se on tää joulun aika ja se, kun haluaa oman kodin olevan mahdollisimman tunnelmallinen ja kodikas kaikkine lämpimine viltteineen ja kauniine kynttilöineen.. :) Mä oon päättänyt, että tää meidän Jyväskylän opiskelijakämppä on ihan kiva ja cozy ja että seuraavaksi sisustellaan sitten, kun on uuden kodin aika. Ainakin elän sellasissa toiveissa, että seuraava asuinpaikka olis mun ja Jompsun yhteinen pienen pieni ihana koti! Bongasin muutamia ihania inspiraatiokuvia:

Jeps, sisustuksessa muhun iskee valkoinen, valoisuus, selkeys, graafisuus, pehmeys, kodikkuus ja kaikki pienet ihanat yksityiskohdat. Mikä teihin iskee? Onko sielläkin kovia asuntokuumeilijoita? HALUAN! Kuvat täältä

Ps. Seuraako kukaan Maajussille morsianta? Voi herran jumala Stefan, minkä virheen teit :D

Huuto.net!

Moikka murut! Mulla on Huuto.netissä muutama kohde auki viikon ja ajattelin täälläkin päin huhuilla siitä :) Tarjolla vaikka minkälaista kaapua! Äkkiä kaikki myyntiin ennen Miamin-reissua, että sitten voin kotiuttaa kasoittain uusia vaatteita :D 

Kohteisiin pääset tästä! Kohteet sulkeutuu ens maanantaina ja sitten postittelen ensi viikolla ennen perjantaita täältä Jyväskylästä. Jos täällä joku huutelee pääkaupunkiseudulta päin, niin nouto onnistuu ensi viikon pe-ma (9.-12.12.) Helsingistä / Espoosta, tällänen special deal teille ;)

ENÄÄ KAKSI VIIKKOA, NIIN I'M IN MIAMI BITCH!
Sit zumbaa :)

Elämä voittaa..

Tänä aamuna suuntasin tutisevin jaloin sydämen hakatessa tuhatta ja sataa hammaslääkärille. Viime kerralla totesi hammaslääkärisetä mulle, että kolme viisaudenhammasta olisi ensi kerralla revittävä pois, joten siihen olin varautunut. Eilisilta menikin sitten itkun partaalla, yöstä puhumattakaan.. Niinä sekunteina, kun sain unen päästä kiinni, seikkaili unissa hampaiden repimiset, leikkaamiset, hakkaamiset, poraamiset.. hrrr.

Sain aamulla kuulla, että röntgen-kuvista oli löytynyt yksi reikä, joten kolmen hampaan sijasta revitäänkin vain yksi, jotta poraamiselle ja puuduttamiselle jää tarpeeksi aikaa. Ei siinä, puudutukseen meni jo itsessään puolet ajasta, kun ei tuntunut puudutus vaikuttavan hampaisiin eikä ikeniin ollenkaan. Lopulta mulla meni hermot, halusin vaan äkkiä pois, joten puolikkaalla puudutuksella sitten porailtiin ja paikkailtiin. YYHHH, en muistanut, että ne äänet on NIIN hirveitä!!

Paikkauksen jälkeen oli luvassa se karmaisevin osuus, ainakin niin mä luulin. Jotenkin viisaudenhampaista ja niiden poistattamisesta on olemassa sellainen legenda, ettei mikään oo kauheempaa eikä mikään satu enempää. En tiedä oliko mun revittävä hammas jotenkin muista poikkeava, mutta se oli vaan vivulla kaksi kiepsautusta ja hammas oli irti, kipua ei tuntunut, ainoastaan kovaa painetta ja inhottavaa rutinaa kuului. Aloin melkein itkeä onnesta, kun "pääsinkin niin helpolla", olisinpa sillon jo tiennyt mikä helvetti kotona odotti jälkikipuineen päivineen.. Hyi. Olis vaan samalla repässyt kaikki kolme viisaudenhammasta pois, niin ei tartteis enää koskaan kokea tätä jälkikipua uudelleen :/

Mä oon varmaan hammaslääkärin painajainen, itken ja marisen kun pieni kakara siinä tuolissa maatessani. Aina kun jotain tapahtuu suussa, alan ääntälemään, hakkaamaan ja naputtelemaan tuolin käsinojia ja heiluttelemaan jalkoja. Välillä saatan jopa työntää hammaslääkärin kättä poispäin ittestäni (not good at all). Kokoajan kyselen ja kaiken maailman instrumentit suussanikin jaksan hölistä :D

No, nyt voi ainakin ajatella, että one gone, only two more to go. Ja ainakin saan syödä nyt paljon jätskiä, mmm :) ja Miamiin on enää 3 VIIKKOA! kyllä elämä voittaa, sittenkin.

Ei muuta, halusin vaan jakaa tämän hammaslääkärikokemuksen teidän kanssa, seuraavaa hammaslääkärikertaa kauhulla odotellessa... (kuva weheartit)

Här kommer Pippi Långstrump !

Miks mulla tulee ittestäni mieleen Peppi Pitkätossu toi lappuhaalarihame päällä?! :D

kirpparilta 5€ tehty löytö, tykkään! Onpas muuten kökkölaatu kuvalla, yh.

Mäpä suuntaan nyt iltavuoroon, jes pitkästä aikaa taas respaan höpsöttelemään :)
Kivaa alkavaa viikonloppua kaikille!

I'll be there for you..

.. 'cuz you're there for me too! 

Istun junassa, suunta on kohti Helsinkiä, hymyilyttää. Ihanaa päästä pitkästä aikaa ihan kunnolla moikkailee ystäviä, kavereita, perhettä ja sukulaisia :) Loppuviikosta tiedossa mm. seuraavanlaista:

Ihanaa viikonloppua kaikille teille siellä ruudun toisella puolen!

edit: Niin, istuin junassa 2 päivää sitten keskiviikkona, mutta jostain syystä VR:n ah niin toimiva netti oli tehnyt kepposen, eikä ollut jaksanut toteuttaa mun julkaisuaikomuksia :D

And you're daddy's little girl

Vitsi, että maanantai parani heti rankan ja turhauttavan koulupäivän jälkeen, kun kävi salilla vähän rautaa pumppaamassa ja jumppailemassa ja kun vielä hikisen ja lihaksia piinaavan treenin jälkeen jakso ittelleen vääntää aivan super naminaminami salaattia!

Salaattia, luumutomaatteja, kurkkua, punasipulia, avokadoa, mozzarellaa ja lohta, mmm ♥

Oli eilen pientä kriisinpoikasta (ainakin mulla ittelläni), tällä kertaa iskän kanssa. Eikö isänpäivänä yleensä isät vietä aikaa lastensa kanssa, syö maittavaa aamiaista munakkaineen ja pekonineen pitkään ja hartaasti, ehkä keksii jotain kivaa yhteistä tekemistä myöhemmälle? Jep, think so too. Ja niin se on jokaikinen vuos tähän asti ollut, mutta.. Ilkeä äitipuoli on saapunut kuvioihin :D

No ei vaan, mutta mun isän naisystävä oli suunnitellut ohjelmaa ISÄNPÄIVÄLLE hänelle, lapsilleen ja mun isälle, klo 13-17. Juu ei siinä, mutta mä oon varta vasten pyytänyt koko viikonlopun töistä vapaaksi, että pääsen Helsinkiin tulemaan ja juhlimaan isänpäivää mun rakkaan isän kanssa. Tiedän myös, että mun pikkusisko ja -velikin on järkännyt omat hommansa niin, että päivä on täysin varattu iskälle. 

Pisti aika paljon vihaksi ja sai iskä muutamat ärränpäät kuunnellakin, mutta mun mielestä aikuisella ihmisellä (sekä mun isällä että hänen naisystävällään) täytyis olla sen verran tilannetajua, ettei mieleenkään tulis seuraavanlaista ilmotella. Murrrr. No, asia on nyt iskän mukaan hoidossa, tiedä sitten mitä se tarkoittaa, mutta kyllä mua silti vähän surettaa, jos ei isänpäivänä saa olla iskän kanssa eikä saa "jakamatonta huomiota" sinä päivänä puolin jos toisin. 

Hahha, kyllä mä oon aikamoinen vinisijä, hullun tyttöystävän lisäksi musta nähtävästi löytyy myös ikuinen kakara, joka jaksaa marista, jos ei pääse iskän kainaloon sillon kun haluaa! Mutta kun mä niin tykkään mun "elämän miehistä", sekä Jompsusta että Papasta.. :))

Ps. Pappa, om du läser det här, så älskar dig massor!

"You sneaky moooom!!"

          

OMG, miten lapset on niin ihania! Hahaha, miks ihmeessä mulla tuli tätä videota kymmenen kertaa peräkkäin katsoessa ihan sairas ikävä aupair-hetkiä ja kaikkia muitakin ihania hoitolapsia vuosien varrelta? :D

Ps. Voi vaan kuvitella minkälainen heart breaker tosta sinipaitasesta maailman suloisimmasta pikkupojasta tulee, awwwww :)

I got 99 problems but a bitch ain't one

Pliis, nyt tarviin teidän ihanien naisten kaiken tuen mun sanoille :D tai ees mielipiteen!

Alotetaan vaikkapa siitä, että mä olen aika tulinen ja äkkipikainen persoona, älkääkä provosoituko yms mun suorasta tekstistä. Mä istun tällä hetkellä kirjanpidontunnilla eikä vois enempää vituttaa, kun vielä aamukin alko inhottavimmalla mahdollisella tavalla ja nyt menee palkanlaskennan TYEL-maksut ja ennakonpidätykset ja autoedut niin toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Mutta asiaan.

Lauantaina oli Halloween-bileet ja oltiin koulukavereiden kanssa pistää jalalla koreasti. Sattumalta törmättiin poikaystävän kanssa samassa baarissa, moikattiin ja pussattiin, sitten siirryttiin omien porukoittemme pariin. Noh, hetkeä myöhemmin huomasin, että poikaystävä juttelee yhden tytön kanssa, jonka kanssa on monesti aikasemminkin baarissa meidän yhdessä ollessaan tykännyt jutustella ja naureskella. Ei siinä, mutta tiedän, että tämä tyttö on kiinnostunut mun poikaystävästä ja sen kertonut mun poikaystävälle. Poikaystävä on kyllä ilmaissut hyvin selvästi tytölle, että seurustelee ja että kavereita voidaan olla. Mulle ihan ok.

Mutta.. Tiedättekö, kun tytöstä näkee miten koko kehonkieli, ilmeet, eleet, hymyt, naurut, puheet - KAIKKI - viestii siitä, että hän edelleenkin on kiinnostunut ja päättänyt olla päästämättä irti. Ja kun minä ilmestyn paikalle, tyttö häviää kuin tuhka tuuleen sanomatta kummallekkaan, mulle tai poikaystävälle, mitään - tuntee tekevänsä jotain väärää. Saatan kuulostaa hullulta ja mielisairaalta, mutta tää asia vaivaa mua NIIN paljon.

Inhottaa tietää mitä sen tytön mielessä liikkuu, tiedättehän: ollaan ihastuneita kaveripoikaan ja elätellään toivoa yllä. Been there, done that - unfortunately. Ja vaikka mä niin 100% luotan mun poikaystävään ja tiedän, että no no no, niin mua häiritsee asia sen toiselta kantilta - tytön kantilta.

Mulla on maailman ihanin ja luotettavin poikaystävä ja mä rakastan sitä täältä kuuhun ja takasin miljoona kertaa. Miksi mä annan tällasen asian häiritä näin paljon!? Miksi mun täytyy oikein ruokkia itseäni miettien sen toisen tytön tunteita, kun tiedän, ettei mistään voi ikinä tulla mitään? Miksi me naiset ollaan niin epävarmoja itsestämme ja miksi ei voi vaan antaa toisten tuntea niin kun tuntee - eihän niille tunteille mitään voi. 

Kertokaa, etten oo ainut, joka tällaisten inhottavien ajatusten kanssa painii. Tämä on ahdistavaa. Ja joo, hullu tyttöystävä täällä hei. Ainiin, meillä on tänään 1,5-vuotispäivä, mikä hieno ajoitus tälle mun ahdistuneisuudelle ja epäluuloisuudelle!





edit:// Loppu hyvin, kaikki hyvin, koulupäivän jälkeen kotona mua odotti kynttilöitä, kukkia, meidän biisi sekä pieniä sydänlappuja ympäri kämppää ripoteltuna :))) Ehkä mä taisin älytä, että HALOO, who cares, you have the best boyfriend ever and nothing else matters!