Gumman Venice Beachilla kylässä (ja Juuli, nykyinen aupair, peilailee itteään auton ikkunoista haha :D)
Pikkuset tanssii ja laulaa Poker Facea, joka oli meidän kaikkien lempparibiisi! Kuviltelkaa toi pieni nappisilmä tuolla lattialla laulamassa "Popopopopopooooo" aww <3
Muistan kun ostettiin noi pinkit arskat Katrinalle, niin Alexander oli kokoajan ihan katkera ettei se saanut pinkkejä ja yrittikin aina vähän väliä omia ne.. onhan ne aika södet!
Miten COOL toinen voi olla!? musta tässä kuvassa on asennetta ;)
Lähetin lapsosille ison muumijulisteen ja PELOTTAVAN mörön! Mörkö on pop. Itku silmissä raapustin i miss you-runoja lapsille mörön taakse, koomista. Tää kuva on muuten otettu sairaalasta, jonne Alex joutu taas pariksi päiväksi kuumeen takia. Sain juhannuksena viestin tästä eikä tuntunut yhtään kivalta :s toivottavasti Alex pääsis kohta takasin ihan normaaliin elämään, kouluun yms, eikä sen tarttis enää käydä sairaalassa niin usein. On kyllä niin reipas ja ilonen poika, kyllä se kaiken voittaa! mmm<3
Ei oo enää kun kolmisen viikkoa siihen, kun mun O.C.-perhe tulee Suomeen!! Oon ihan täpinöissäni! Oon luvannut tehdä Alexille salamipitsaa ja suunniteltiin myöskin vadelmaretkeä yhteen metsään missä mörkö asuu. Ja ehkä käydään muumimaailmassakin ihmettelemässä hattivatteja :)
Onko muita aupaireja, jotka on kiintynyt lapsiinsa aupparoinnin aikana? eikö pois lähtiessä tuntunu niin PASKALTA jättää ne? vai oonko ainoo..
Heippa! Nyt oli pakko kommentoida, vaikka olen jo seurannut blogiasi jonkin aikaa. Olin Brysselissä au pairina 04-05 aivan ihanassa perheessä, ja ne on muuttanu nyt suomeen ja olen niiden toisen lapsen kummi. Eli on ihan normaalia kiintyä perheeseen. (Kai?) :D Just viime viikolla mun au pair-lapsi oli meillä yö kylässä. :) Toivottavasti saat nähdä niitä vielä paljon. Lotti
VastaaPoistaKiva kun kommentoit, on aina mukava kuulla muidenkin kokemuksia ja tarinoita :)
VastaaPoistase on niin tärkeää, että perhe on hyvä ja että tuntee itsensä perheenjäseneks niiden kanssa. Ja mä haluun kans pitää yhteyttä mun hostperheeseen ja varsinkin lapsiin. Musta tuntuu, että näkemään heitä en tuu niin usein kun esim sä, koska meillä on tässä välimatkaa sellanen 20h lentäen. Oot kyllä tosi onnekas, kun sun hostperhe asuu nyt suomessa :)
tuli muuten kauhee ikävä nyt taas alexanderia ja katrinaa ja mun omaa kummityttöä kun alettiin kummilapsista puhumaan :)